Viidakkorumpu: Viktorian putoukset

Torstaina kävimme Victorian putouksilla. Heti portilla Iina joutui paviaanin hyökkäyksen kohteeksi. Tiesimme kyllä, että paviaanit voivat olla aggressiivisia jos pitää ruokaa esillä. Emme kuitenkaan osanneet kuvitella, että ilman mitään erityistä ärsykettä paviaani vain hyökkää ja repii laukun palasiksi. Saaliiksi paviaani sai avaamattomat sipsipussit, proteiinijuoman ja puuterin. Paikalliset kertoivat tämän olleen vasta varoitus paviaaneilta, ja että paviaanit todennäköisesti hyökkäävät vielä toistamiseen. Hankimme ritsan itsepuolustustarkoituksiin, ja Iina valmistautui selfietikulla löylyttämään tunkeilevat paviaanit.

Vietimme päivän ihaillen putouksia eri suunnista. Piipahdimmepa Zimbabwenkin puolella Livingstonen siltaa pitkin. Maisemat olivat mahtavat. Sambian puolella putouksia vettä oli niukasti, mutta Zimbabwen puoli kuohui. Tiesimme kuitenkin pääsevämme seuraavana päivänä aitiopaikalle katsastamaan kuohuja.

Juhlistimme ensimmäistä kuukautta Afrikassa viinin merkeissä. Päädyimmepä muutaman reissaajan kanssa baariin ja yöuinnillekin.

Siinä sitten perjantai-aamuna vähäisten yöunien jälkeen herättiin aamu-uinnille Victorian putouksessa. Reissu alkoi luksushotellin pihassa, jonka rantaterassilla ihastelimme joessa sukeltelevia virtahepoja. Meidät vietiin veneellä Livingstonen saarelle, josta meidät laitettiin uimaan putouksen reunalla sijaitsevalle Devil’s poolille. Tuntui käsittämättömän hurjalta uida maailman mahtavimman vesiputouksen partaalla. Virtaus oli paikoin kova, mutta niin me vaan uitiin perille joutumatta putoukseen. Silti varmaan pelottavin osuus oli olla vedessä putouksen reunalla ja katsoa suoraan alas putouksen kuohuihin. Koimme mahtavaa voitonriemua ja adrenaliinihuumaa, tunne oli sanoinkuvaamaton. Palattuamme molemmilla tärisi kädet. Uinti putouksessa oli ehdottomasti yksi siisteimmistä asioista mitä ollaan koskaan päästy tekemään.

Iltapäivällä hengailtiin muiden reissaajien kanssa hotellien altaalla lämpötilan ollessa vaatimattomat 36 astetta. Iltapäivällä lähdettiin takaisin Lusakaan, ja seuraavana päivänä Malawiin.

Loma oli aivan ihana. Ollaan tyytyväisiä, että otettiin synnärin jälkeen kunnon hengähdystauko. Reissuun lähdettiin ilman suuria odotuksia tai erityistä valmistautumista. Emme osanneet odottaa, että se olisi ollut näin upea kokemus. Vaatimattoman elämämme Malawissa jälkeen Sambia tuntui erityisen luksukselta.